Mennyt vuosi oli monella tapaa hyvin antoista. Harrastusrintamalla keskityttiin Lennin kanssa agilitypuoleen, reenattiin säntillisesti ja johdonmukaisesti. Aina, niin harjoituksissa kuin kisoissakin, pidettiin kuitenkin spanielimainen huumori mukana ja sehän tästä lajista tekeekin hauskinta ja myös jännittävintä. Keväällä kisailtiin vaihtelevalla menestyksellä ykkösluokassa ja kisoista jäi pääosin hyvä mieli takataskuun. Meno oli aivan sujuvaa, mutta pieniä virheitä mahtui matkan varrelle. Kesällä treenailtiin kevyemmin ja keskityttiin pitämään hauskaa, tavoitteena oli saada Lennille vielä kovempi kipinä radalle. Syksyllä kisaamista jatkettiin ja yhteistyö alkoi toimia paremmin kuin tähän asti koskaan on toiminut. Syyskuun kisoissa noustiin kakkosiin ja marraskuun kisoissa kolmosiin!! Kakkosissa ehdittiin kisata viisi starttia ja kolmosissa kisaura avataan alkavana vuonna 

Lennin kanssa jatkossa treenataan agilityä varmasti yhtä tosissaan kuin tähänkin asti. Kisoihin lähdetään hakemaan kokemusta kuninkuunluokasta ja tulevaisuus näyttää mihin tavoitteita on realistista asettaa. Olisihan se hienoa päästä lurppakorvan kanssa joskus SM-kisoihin, mutta sinne on pitkä matka ja vaatii monen asian täydellistä onnistumista... Lenni on juuri täyttänyt kolme vuotta ja on mahtavassa kunnossa, joten toivottavasti aktiivivuosia on paljonpaljon vielä edessä!! Motivoinnin kanssa on tehty hirvittävän suuri määrä töitä, ja motivaation ylläpitoon täytyy jatkossakin kiinnittää huomiota. Lennin luonne ei juuri sanaa miellyttämisenhalu tunne, joten kaikki täytyy lähteä mukavasta yhteisestä harrastamisesta

Tokokoepuolella oli tarkoitus jo menneenä vuonna käydä siipiä kokeilemassa, mutta siihen ei nyt intoa ole riittänyt. Eiköhän me viimeistään sitten kun agiitystä jäädään eläkkeelle käydä myös tokokisoissa, mutta sinne on vielä vuosia aikaa Luonnetesti olisi myös suunnitteilla ja mejäpuolellakin olisi kiva käydä kokeissa...

Kuluneen syksyn aikana saimme iloksemme uuden perheenjäsenen, Eddien <3 Lenni otti pikkumiehen hienosti vastaan ja pojat ovat parhaita kaveruksia keskenään. Eddie eroaa luonteeltaan Lennistä hyvin paljon, pieni mies on täyttä tulta ja tappuraa, hyvin miellyttämisenhaluinen, melko terävä, toimelias ja taistelunhaluinen harrastuskaverin alku. Suhde agilityyn näytti olevan rakkautta ensisilmäyksellä Kaikki nämä luonteenpiirteet olivat erittäin haluttuja ja odotettuja, toiveeni on täyttynyt monin kerroin tämän vauhtipakkauksen suhteen. Harrastuspuolella kohdattavat ongelmat tulevat varmasti olemaan täysin erilaisia kuin Lennin kanssa ratkotut pulmat.

Edi täyttää helmikuussa vuoden, ja tulevaa harrastusvuotta odotetaan jo innolla. Loppuvuodesta ehdittiin käydä Fiksu Pentu -kurssilla ja agilityä aloitettiin itsenäisesti. Heti vuoden alusta aloitetaan agilityn juniorivalmennuksessa. Näyttelyreissuja on suunnitteilla myös alkavalle vuodelle, syksyllä käytiin Seinäjoella pentuluokassa (ROP-pentu) sekä Jyväskylässä ja Messarissa junioriluokassa (2xERI2, 1xERI). Kesällä mennään myös taippareihin ja mejä-puoltakin kokeillaan. Tulevaisuus näyttää mitä kaikkea tämän tulevaisuuden lupauksen kanssa innostumme harrastamaan

SUURKIITOS kuluneesta vuodesta kaikille vanhoille ja useille uusille ystäville & tutuille, korvaamattomina tsemppaajina toimineille harrastuskavereille ja meitä ohjanneille agilityihmisille, sekä erityiskiitokset Eddien kasvattajalle Antille että saatiin tämä hurmaava pikkumies pohjoiseen ja Eddien yhteisomistajalle Kirsille, parempaa yhteisomistajaa koiralle ei voisi toivoa! KIITOS!